Retki Pinkjärvelle

Fructuksen porukka pääsi osallistumaan Rauman Seudun Työnhakijoiden KIPINÄ-hankkeen järjestämään kesäpäivään. Päivä alkoi kokoontumisella RST:n pihalla, josta alkoi bussimatka kohti Eurajoella sijaitsevaa Pinkjärveä ja Vuotavan laavua.

Bussin parkkeerattua Pinkjärven parkkipaikalle sovimme päivän aikataulusta. Koska metsäpalovaroitus oli voimassa, päivän suunnitelma muuttui grillauksen osalta. Parkkipaikalta opastaulun vierestä lähti noin 5 km mittainen, osittain vaikeakulkuinen, vaellusreitti. Vaellusreitti on merkattu maastoon punaisin merkein. Kuuman kesäpäivän valuttaessa hikikarpaloita yhden jos toisenkin ohimoilla, päätimme kävellä suoraan Vuotavan kaksoislaavulle. Yhteen suuntaan matkaa kertyi noin 1 km.

Saavuttuamme laavulle nopeimmat olivat jo ehtineet kastautua ihanan vilvoittavaan järviveteen. Hiekkapohja oli houkutteleva ja ennen kuin huomasinkaan, olin itsekin käärinyt shortsien lahkeet ylös ja mennyt kahlaamaan niin pitkälle kuin pääsin kastamatta vaatteita kokonaan. Koska vapaata aikaa oli mukavasti, porukka hajaantui ja päivään mahtui mm. kävelyä maastossa, rentoutumista laavulla, eväshetkeä rannalla, uimista, jne.

Kellon lähestyessä puolta päivää lähdimme kävelemään takaisin bussille. Varsinainen eväshetki oli Latumajalla, jossa grillaus oli kodassa sallittua. Samaan aikaan kun ritilä notkui makkaroista, porukka oli hajaantunut ympäri Latumajan piha-aluetta. Iloisia ilmeitä näkyi ja rentoa puheensorinaa kuului suunnasta jos toisestakin. Kun makkarat oli syöty parempiin suihin, oli aika palata bussilla lähtöpaikalle.

Kaiken kaikkiaan voisi sanoa päivän olleen onnistunut ja suosittelen vierailemaan Pinkjärven laavuilla ajan kanssa!

Tässä vielä muutama kuva Fructuksen osallistujilta ☺

~J.P.~

Ulkoilmapäivä Otanlahdessa

Maanantai päivä avautui aurinkoisena, joskin tuulisena ja Fructus käänsi nokan kohti Otanlahtea ja Rauman Makista. Tuuli ja päivälle suunniteltu minigolf saivat parin ryhmäläisen suupielet kääntymään hymyyn, kun pohdittiin, mahtaako tuuli parantaa vai huonontaa tulosta 😊

Rauman Makiksen minigolf radalta löytyy 18 erilaista väylää ja rata kiertää maauimalan ympäri. Osa ei ollut koskaan pelannut minigolffia, osalla edellisestä kerrasta oli aikaa jopa kymmeniä vuosia, mutta olipa joku käynyt jo Makiksen radan testaamassakin.

Jaoimme porukan kahteen ryhmään ja lähdimme kiertämään rataa. Rata oli hyvin toteutettu, selkeä, hyvässä kunnossa ja tarjosi erilaisia haasteita. Aina välillä kuului iloisia huudahduksia onnistuneen suorituksen, tai jopa hole-in-onen jälkeen. Parin itselle erityisen haastavan väylän jälkeen olin kuitenkin tyytyväinen omaan kokonaistulokseeni. Kokemus oli sen verran mukava, että pitää joskus mennä uudelleenkin 😊

Pelailun jälkeen pidimme evästauon Otanlahden kallioilla. Kun kroppa oli tankattu, kävelimme Kiikartornille Syväraumanlahteen. Kuumana päivänä rappuja tuntui olevan loputon määrä, mutta ylös asti päästiin. Näkymä näkötornin tasanteelta oli puuskutuksen arvoinen, suosittelen käymään. Kiikartorni on yksi Ajan jäljet-kohteista.

Koska päivää oli vielä jäljellä kävelimme vielä Poroholmaan. Istuskelimme alueella ja pohdimme erilaisia vaihtoehtoja kesän varalle. Poroholmasta starttaavat Rauman saaristokuljetuksen vesibussit ja voit käydä vaikka vanhassa sotilastukikohdassa Kuukajaskarissa tai Kylmäpihlajan majakkasaaressa.

Päivä oli kokonaisuudessaan hieno ja erilainen, eikä Vieno-myrskyn puhaltamat alkutuulahduksetkaan haitanneet menoa. Kannattaa varata aikaa ja käydä tutustumassa mitä kaikkea Otanlahden alue tarjoaa 😊

~J.P.~

Pölläkari vol 3

Torstai 20.8. Päivä alkoi totutusti aamupalalla. Rentoa jutustelua, päivän suunnitelmien läpikäyntiä sekä rauhallista heräämistä tulevaan päivään. Koska säätiedotus oli luvannut kesän viimeisiä lämpimiä päiviä, ohjelma oli vähän kevyempää, jotta saimme vielä nauttia kauniista ilmasta luonnon äärellä.

Päivän ohjelmassa oli erilainen janaharjoitus. Tarkoituksena oli miettiä elämää taaksepäin. Jokainen piirsi paperille janan, jonka alussa oli yläasteen päätös ja lopussa nykyhetki. Jana jaettiin vuosilukuihin, jonka jälkeen janalle sijoitettiin omaa opiskelu- ja työhistoriaa, käytyjä kursseja tai vaikka harjoittelujaksoja.

Lopuksi piti pohtia ja kirjoittaa ylös positiivisia – ja vain positiivisia – ajatuksia omista elämänvaiheistaan. Mitä hyvää muistaa esim. joltain työpaikalta työympäristöön, työkavereihin, tai vaikka omaan osaamiseen liittyen. Tarkoitus oli vahvistaa ja voimistaa uskoa itseensä ja omaan osaamiseen. Alkuun homma tuntui haastavalta, mutta kun oikein syventyi ja keskittyi aiheeseen, hyviäkin juttuja tuli mieleen ja paperi alkoi mukavasti täyttyä 🙂

Harjoituksen aikana Fructus-hankkeen Porin pään väki oli saapunut. Oli mukava nähdä uutta porukkaa, varsinkin kun loppupäivä oli vapaata seurustelua ja oleilua. Sauna oli laitettu lämpimäksi harjoituksen aikana, joten uimaan ja saunaankin sai mennä. Houkutus oli suuri, mutta allekirjoittaneella oli valitettavasti vielä uintikielto päällä. Kaksi rohkeaa kuitenkin uskaltautuivat uimaan, ja kun sinne pääsivät, eivät meinanneet merestä pois tullakaan.

Sisäpihalla grillissä oli jo hyvän oloinen hiillos ja saatiin grillattavat tulille. Joku nautiskeli auringosta laiturilla, toiset menivät ongelle matojen kaivamisen jälkeen, joku valokuvaili luontoa ja ympäristöä toisten seurustellessa pihalla auringon helliessä jokaista omissa puuhissaan. Kaikilla vaikutti olevan hyvä fiilis ja kalasaalistakin tuli, kun laiturin läheisyyteen uiskenteli ahvenparvi. Päivä päättyi yhteiskuvaan, sekä seuraavan leiripäivän odotukseen.

~J.P.~

Hierkonpolku

”Juhannusviikon helteet väistyivät tieltä torstaina, kun Fructus suuntasi Pyhärannan Reilaan Hierkonpolulle. Merenranta-alue on ennen toiminut puolustusvoimien harjoitusalueena, mutta 2014 alue siirtyi Metsähallituksen omistukseen. Nyt alueella on talkoolaisten voimin rakennettu ihana luontopolku, tulentekopaikat, laavu, puuvaja ja käymälä.

Suuntasimme kohti Kyhkärännokkaa, jossa aloitimme päivän – vaikkakin pilvisen ja hieman tuulisen – kahvilla ja leivällä. Kun viima yritti tunkeutua luihin asti, oli aika lähteä kävelemään. Tuuli ei käynyt puiden läpi, joten lopulta ilma olikin täydellinen: ei liian kuuma, eikä pienen tuulenvireen takia ötököitäkään juuri ollut.

Polun varrelta löytyi paljon valokuvattavaa. Pienessä poukamassa kyhmyjoutsen esitteli kuutta poikastaan. Emo päästi melko lähelle kuvaamaan, mutta vahti kyllä herkeämättä, ettemme tule liian lähelle. Välillä maisema näytti lähes satumaiselta, kun korkeat männyt seisoivat vankasti vihreän luonnon keskellä, ja kun kääntyi ympäri, saattoi nähdä pienen pätkän hiekkarantaa.

Valitsemamme 1,3 km reitti päättyi Hierkonpään laavulle, jossa oli myös käymälä ja puuhuone. Enpä ole koskaan käynyt niin siistissä ja hajuttomassa ulkokäymälässä! Laavu oli kaunis ja upealla paikalla. Siellä olikin hyvä pitää pieni tauko. Eräs ryhmän jäsenistä kokeili kalaonnea, mutta ranta oli kuulemma liian matalaa virvelöintiin.

Jatkoimme vielä hetken eteenpäin isommalle hiekkarannalle, josta käännyimme takaisin kohti Kyhkärännokkaa. Nyt viileän ilman takia olimme ainoat samoilijat luontopolulla, mutta paikka jätti kyllä sellaisen vaikutuksen, että sinne on pakko lähteä joskus uudestaankin! Metsäpalovaroituksen takia emme nyt voineet grilllata, mutta ehkäpä ensi kerralla 🙂

Ohessa vielä Leader Satakunnan video Hierkonpolusta vuonna 2018.

~J.P.~”


Saman tyyppistä matalan kynnyksen toimintaa (mm. ympäristön siistiminen, poistotekstiilien lajittelu sekä luonnon monimuotoisuuden suojeleminen) on tulossa jatkossakin. Ota yhteyttä ja kysy lisää, jos mielenkiintosi heräsi.

Heidi Fructus Rskl 044-068 4960

Kesäpäivä Jermurannassa

”Aurinkoinen ja lämmin kesäsää oli tilattu Rauman Seudun Katulähetys ry:n sekä Rauman Seudun Työnhakijat ry:n yhteiseen kesäpäivään Jermurannassa. Ja sitä saa mitä tilaa. Onneksi puut loivat varjoa piha-alueelle, joten paahdetta oli myös mahdollista päästä pakoon.

Päivän aikana luvassa oli mm. pelailua, pihapelejä ja grillausta. Yleisen infon jälkeen kukin hajaantui omille teilleen, joku lähti kalastamaan, toinen kiertämään Jermurannan ympäristöä ja nauttimaan luonnon rauhasta, osa lämmittelemään tulevaa lentopallon peluuta varten ja osa kävi tutkimassa tien toisella puolella olevaa Salmelan tilaa. Sieltä löytyi mahdollisuus myös frisbeegolfin peluuseen. Allekirjoittanut kävi myös nauttimassa auringosta ja merestä juuri rakennetulla laiturilla, kyllä siinä kelpasi istuskella!

Kun seurueita saapui enemmän, saatiin lentopallo pelit aikaiseksi. Rennolla mielellä, huumorilla, iloisella kannustuksella sekä ”fair game” meiningillä oli mukava pelata ja samalla vähän verestää vanhoja taitoja. Pisteitäkään ei laskettu, vaan jokainen teki oman parhaansa, ja se riitti.

Pelailun jälkeen olikin jo nälkä, joten porukka suuntasi pihalle, jossa liekit jo löivät nuotiosta. Eikun makkarat tulille ja ruokaa ääntä kohden. Muutama ihminen otti odotellessaan tiukan tikkakisan, mutta taisivat hekin lopulta päätyä edellä mainittuun fair game -lopputulokseen. Selvisipä samalla myös kalastajan saama saalis; tällä kertaa onkeen oli tarttunut vain kolmipiikki. Makkaroiden jälkeen paistettiin vielä letut ja nautittiin ne herkullisen hillon kera. Iloinen puheensorina täytti piha-alueen, kaikki olivat nauttineet niin päivästä, kuin tilatusta kesäsäästäkin.

Kiitos Rauman Seudun Katulähetys ry ja Rauman Seudun Työnhakijat ry ihanasta päivästä!

~J.P.~”


Saman tyyppistä matalan kynnyksen toimintaa (mm. ympäristön siistiminen, poistotekstiilien lajittelu sekä luonnon monimuotoisuuden suojeleminen) on tulossa jatkossakin. Ota yhteyttä ja kysy lisää, jos mielenkiintosi heräsi.

Heidi Fructus Rskl 044-068 4960