Telttaretkellä 6.-7.7.2022

Pitkään toiveena ollut telttaretki otti vihdoin tuulta purjeisiin ja porukka pääsi pakkailemaan tavaroita Hierkonpolun telttaretkeä varten. Jokaiselle oli annettu oma varustelista ja Rauman Ladulta vuokrattiin teltat ja trangiat. Nuorisotakuutalolla pakattiin autot täyteen ja suunnattiin nokat kohti Hierkonpolkua.

Säätiedotus oli näyttänyt koko kahdelle päivälle sadetta, mutta iltapäivällä aurinko kuitenkin lämmitti lähes siniseltä taivaalta. Kamat kantoon Säikänpolun parkkipaikalta ja laavulle tekemään lounasta. Melkein 20-päinen porukka jaettiin ryhmiin ja jokainen ryhmä teki itselleen ruuan trangialla Linnean opastuksella. Uutta perunaa, Kivikylän pihviä nuotiolla ja bearnaisekastiketta. Kun vielä nokipannikahvit oli juotu, osa porukasta lähti tiskaamaan ja osa meni pystyttämään telttoja.

Pienten mutkien ja taisteluiden jälkeen yksi kupoliteltta, kolme tunnelitelttaa ja yksi hammock oli saatu kasattua ja kiinnitettyä. Juuri sopivasti ennen pienen sateen alkua. Koska kaikki eivät halunneet jäädä yöksi, osaa lähdettiin viemään kotiin ja loput suuntasivat Reidun rantasaunalle saunomaan, uimaan ja tekemään iltapalaa – lämpimiä leipiä ja ah niin ihania lettuja hillolla ja kermavaahdolla. Saunassa olikin alkuun tiivis tunnelma, mutta kaikki halukkaat kuitenkin pääsivät saunaan ja uimaan. Merivesi oli ihanan lämmintä!

Silmät alkoivat lupsua yhdellä jos toisella, joten asettautuminen telttoihin alkoi. Tunneliteltan mataluus tuotti allekirjoittaneelle ensi alkuun haasteita ja pieni väsymyksen aiheuttama hihityskohtaus valtasi minut ja tartutin sen myös telttakaveriini. Rauhoittumisen jälkeen hiljaisuus laskeutui metsän keskelle.

Enemmän tai vähemmän hyvin nukutun yön jälkeen porukka kömpi ulos teltoistaan. Virkeimmät olivat jo kasanneet oman telttansa pois ja lähteneet laavulle valmistelemaan aamupalaa. Kun loputkin teltat saatiin kasattua, alkoi pieni tihkusade. Onneksi suurin osa oli varustautunut asianmukaisella vaatetuksella. Pieni tihkusade ei aamupalan syöntiä haitannut. Alunperin oli tarkoitus lähteä kotiin vähän myöhemmin, mutta heti aamupalan jälkeen alkoi myrskytä. Totesimme lähes yhteen ääneen, että eiköhän reissu ollut tässä. Autoille päin kävellessä vettä alkoi tulla lähes vaakasuoraan.

Kotimatka sujui tulomatkaa hitaamminen, sillä vettä tuli niin paljon, ettei Pyhärannan Rantatiellä voinut ajaa kuin maksimissaan 40km/h. Voisi siis sanoa, että reissumme oli täydellisesti ajoitettu! Povatun kahden päivän vesisateen sijasta saimme nauttia auringosta ja lämmöstä, ja sadekin alkoi vasta, kun lähdimme jo kotiinpäin. Telttailijat olivat väsyneitä, mutta kaikilla oli hyvä mieli retken päätteeksi. Ehkä vastaavaa reissua voitaisiin harkita uudelleenkin 🙂

~J.P.~

Hierkonpolku

”Juhannusviikon helteet väistyivät tieltä torstaina, kun Fructus suuntasi Pyhärannan Reilaan Hierkonpolulle. Merenranta-alue on ennen toiminut puolustusvoimien harjoitusalueena, mutta 2014 alue siirtyi Metsähallituksen omistukseen. Nyt alueella on talkoolaisten voimin rakennettu ihana luontopolku, tulentekopaikat, laavu, puuvaja ja käymälä.

Suuntasimme kohti Kyhkärännokkaa, jossa aloitimme päivän – vaikkakin pilvisen ja hieman tuulisen – kahvilla ja leivällä. Kun viima yritti tunkeutua luihin asti, oli aika lähteä kävelemään. Tuuli ei käynyt puiden läpi, joten lopulta ilma olikin täydellinen: ei liian kuuma, eikä pienen tuulenvireen takia ötököitäkään juuri ollut.

Polun varrelta löytyi paljon valokuvattavaa. Pienessä poukamassa kyhmyjoutsen esitteli kuutta poikastaan. Emo päästi melko lähelle kuvaamaan, mutta vahti kyllä herkeämättä, ettemme tule liian lähelle. Välillä maisema näytti lähes satumaiselta, kun korkeat männyt seisoivat vankasti vihreän luonnon keskellä, ja kun kääntyi ympäri, saattoi nähdä pienen pätkän hiekkarantaa.

Valitsemamme 1,3 km reitti päättyi Hierkonpään laavulle, jossa oli myös käymälä ja puuhuone. Enpä ole koskaan käynyt niin siistissä ja hajuttomassa ulkokäymälässä! Laavu oli kaunis ja upealla paikalla. Siellä olikin hyvä pitää pieni tauko. Eräs ryhmän jäsenistä kokeili kalaonnea, mutta ranta oli kuulemma liian matalaa virvelöintiin.

Jatkoimme vielä hetken eteenpäin isommalle hiekkarannalle, josta käännyimme takaisin kohti Kyhkärännokkaa. Nyt viileän ilman takia olimme ainoat samoilijat luontopolulla, mutta paikka jätti kyllä sellaisen vaikutuksen, että sinne on pakko lähteä joskus uudestaankin! Metsäpalovaroituksen takia emme nyt voineet grilllata, mutta ehkäpä ensi kerralla 🙂

Ohessa vielä Leader Satakunnan video Hierkonpolusta vuonna 2018.

~J.P.~”


Saman tyyppistä matalan kynnyksen toimintaa (mm. ympäristön siistiminen, poistotekstiilien lajittelu sekä luonnon monimuotoisuuden suojeleminen) on tulossa jatkossakin. Ota yhteyttä ja kysy lisää, jos mielenkiintosi heräsi.

Heidi Fructus Rskl 044-068 4960