Pölläkari vol 4

Torstai 27.8. Koko viikolle povailtiin kylmää ja sadetta, mutta säätiedotukselle annettiin potkut, kun laiturin takaa meri aukesi peilityynenä sinisen taivaan alla. Näky oli kuin sadusta ja se houkuttelikin osan porukasta laiturin päähän nauttimaan aamun taianomaisuudesta, yhteisöllisyydestä ja aamupalasta. Myös päivän ohjelma päätettiin pitää laiturilla.

Kun Fructus-hankkeen Rauman ja Porin pään väki oli saatu kasaan, meitä olikin taas mukava joukko koolla. Ensimmäisenä tehtävänä jouduimme pohtimaan itselle tärkeitä arvoja harjoituksen myötä. Eri puolille laituria oli asetettu lappuja, joissa kuvailtiin henkilöä, esim. perheen äiti tai isä, jolla on pienet tulot, tai varakas liikemies, jolla ei ole läheisiä ihmisiä, ja kaikkea siltä väliltä. Jokainen sai asettua sen lapun kohdalle, jonka kanssa voisi vaihtaa elämää, jos pitäisi. Omasta valinnastaan sai kertoa jotain, jos halusi.

Seuraavaksi otettiin perinteinen janaharjoitus, jossa laiturin toisessa päässä oli ”erittäin tärkeää” ja toisessa päässä ”ei ollenkaan tärkeää”. Saimme erilaisia väittämiä, kuten kuinka suuri vaikutus hyvällä palkalla on työssä, tai miten tärkeää on, että tekee työtä, jolla on merkitys. Joidenkin kohdalla porukka oli enemmän yhdessä, kun taas toisessa joku saattoi olla ihan toisessa päässä ja toinen toisessa. Mielenkiintoista keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa saatiin aikaiseksi.

Lopuksi jakauduttiin kahteen ryhmään ja jokainen sai ensin kirjoittaa omia ajatuksia siitä, mitkä asiat auttavat/edistävät työssäoloa/työn saamista, ja vastakohtana mitkä asiat haittaavat/vaikeuttavat työssäoloa/työn saamista. Seuraavaksi asioista keskusteltiin ensin ryhmissä ja lopuksi kaikkien paperit asetettiin laiturille nähtäväksi, ja keskusteltiin asioista yhteisesti koko ryhmän kanssa.

Koska saunan kiukaassa ei ollut kiviä korjauksen jäljiltä, saunominen jäi tällä kertaa väliin. Toisaalta aikaa vierähtikin harjoitusten parissa, kun ryhmä oli niin hyvin mukana ja osallistui aktiivisesti. Harjoitusten aikana yksi ohjaajista oli sytyttänyt grilliin tulen ja ruokailua odotellessa jokaisella oli vapaata aikaa touhuta mitä haluaa.

Kaiken kaikkiaan Pölläkarin nelipäiväinen leiri oli erittäin onnistunut ja positiivinen. Oma ensimmäisen päivän jännitys muuttui jokaisen päivän myötä helpommaksi ja seuraavaa leiripäivää alkoi jo odottaa innolla. Laiturilla pohdittiinkin, että toivottavasti leiri saadaan uusittua tulevanakin vuonna.

Kiitos:
– kaikki leiriläiset Rauman ja Porin päästä
– ohjelmasta vastannut psykologi Orvokki Julkunen
– Fructus-hankkeen työntekijät Heidi Saviaro, Mervi Parviainen ja Saija Kivi
– tutkija Anna-Maria Isola Terveyden- ja hyvinvoinninlaitokselta

~J.P.~

Pölläkari vol 3

Torstai 20.8. Päivä alkoi totutusti aamupalalla. Rentoa jutustelua, päivän suunnitelmien läpikäyntiä sekä rauhallista heräämistä tulevaan päivään. Koska säätiedotus oli luvannut kesän viimeisiä lämpimiä päiviä, ohjelma oli vähän kevyempää, jotta saimme vielä nauttia kauniista ilmasta luonnon äärellä.

Päivän ohjelmassa oli erilainen janaharjoitus. Tarkoituksena oli miettiä elämää taaksepäin. Jokainen piirsi paperille janan, jonka alussa oli yläasteen päätös ja lopussa nykyhetki. Jana jaettiin vuosilukuihin, jonka jälkeen janalle sijoitettiin omaa opiskelu- ja työhistoriaa, käytyjä kursseja tai vaikka harjoittelujaksoja.

Lopuksi piti pohtia ja kirjoittaa ylös positiivisia – ja vain positiivisia – ajatuksia omista elämänvaiheistaan. Mitä hyvää muistaa esim. joltain työpaikalta työympäristöön, työkavereihin, tai vaikka omaan osaamiseen liittyen. Tarkoitus oli vahvistaa ja voimistaa uskoa itseensä ja omaan osaamiseen. Alkuun homma tuntui haastavalta, mutta kun oikein syventyi ja keskittyi aiheeseen, hyviäkin juttuja tuli mieleen ja paperi alkoi mukavasti täyttyä 🙂

Harjoituksen aikana Fructus-hankkeen Porin pään väki oli saapunut. Oli mukava nähdä uutta porukkaa, varsinkin kun loppupäivä oli vapaata seurustelua ja oleilua. Sauna oli laitettu lämpimäksi harjoituksen aikana, joten uimaan ja saunaankin sai mennä. Houkutus oli suuri, mutta allekirjoittaneella oli valitettavasti vielä uintikielto päällä. Kaksi rohkeaa kuitenkin uskaltautuivat uimaan, ja kun sinne pääsivät, eivät meinanneet merestä pois tullakaan.

Sisäpihalla grillissä oli jo hyvän oloinen hiillos ja saatiin grillattavat tulille. Joku nautiskeli auringosta laiturilla, toiset menivät ongelle matojen kaivamisen jälkeen, joku valokuvaili luontoa ja ympäristöä toisten seurustellessa pihalla auringon helliessä jokaista omissa puuhissaan. Kaikilla vaikutti olevan hyvä fiilis ja kalasaalistakin tuli, kun laiturin läheisyyteen uiskenteli ahvenparvi. Päivä päättyi yhteiskuvaan, sekä seuraavan leiripäivän odotukseen.

~J.P.~